Nepal on köyhä kehitysmaa, jonka bruttokansantulo asukasta kohden on alle 500 Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Maan talouskasvu on ollut viime vuosina vaatimatonta: sitä ovat hidastaneet ennen kaikkea poliittiset mullistukset ja maataloutta haitanneet huonot säät. Nepalin rupian kurssi on sidottu Intian rupiaan suhteella 1 IRS = 1,60 NPR, mikä hillitsee valuutan heilahteluja. Inflaatio on viime vuosina ollut 10 prosentin luokkaa.
Maatalous on Nepalin talouden selkäranka, ja se tarjoaa elinkeinon noin 80 prosentille väestöstä. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on kuitenkin vain noin kolmannes. Palveluiden osuus on saman verran ja teollisuuden osuus noin 15 prosenttia. Teollisuustuotanto on kärsinyt viime vuosina mm. toistuvien lakkojen ja energiansaannin vaikeuksien vuoksi.
Ulkomailla työskentelevien kansalaisten rahalähetykset ovat maan taloudelle tarpeellisia, ja vuonna 2009 ne vastasivat peräti viidennestä maan bruttokansantuotteesta.
Nepal on yksi Etelä-Aasian avoimimmista ja kauppariippuvaisimmista talouksista. Nepal oli Kambodžan ohella ensimmäinen vähiten kehittynyt maa, josta tuli Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen keväällä 2004. Nepal kuuluu myös SAARCin (South Asian Association for Regional Cooperation) alaiseen kauppaliittoon.
Ulkomaisia investointeja tehdään vähän ja ulkomaan kauppa on vahvasti alijäämäistä. Haasteita luovat erityisesti poliittinen epävakaus, infrastruktuurin puutteet, heikko hallinto, meriyhteyksien puute ja alikehittyneet sisämarkkinat. Intian ja Kiinan kasvavat markkinat tarjoavat kuitenkin mahdollisuuksia kasvuun.
Intia on Nepalin ehdottomasti tärkein kauppakumppani, ja vastaa reilusti yli puolesta maan ulkomaakaupasta. Kauppa on kuitenkin Nepalille alijäämäistä: Nepal vie Intiaan vähenevissä määrin maataloustuotteita, mutta Intia tuo maahan yhä enemmän ajoneuvoja, koneita ja teollisuustuotteita. Maiden välinen raja on avoin ja Nepalin vienti on pääosin tullitonta.
Muualla maailmassa Nepalin tärkeimmät vientikohteet ovat Saksa ja Yhdysvallat. Tärkeimmät vientituotteet ovat matot ja pashminahuivit. Tuonnin kärkituotteet muualta maailmasta ovat palmuöljy, polyteenituotteet, elektroniikka sekä muu koneteollisuus.
Matkailu on Nepalille tärkeää. Konfliktin aikana romahtanut turismi jarrutti koko palvelusektorin kehitystä. Nyt turvallisuustilanteen parannuttua palvelusektorin kovimmat odotukset kohdistuvat matkailuun: vuosi 2011 on Nepalin turismin vuosi, jolloin maahan toivotaan miljoona turistia. Matkailijoista noin kolmasosa tulee Intiasta.
Maatalouden kausiluontoisuuden ja muiden työmahdollisuuksien puutteen vuoksi lähes puolet työvoimasta on alityöllistettynä. Vuosittain 350 000 uutta nuorta työnhakijaa tulee työmarkkinoille, mutta uusia työpaikkoja syntyy vain vähän. Arvioiden mukaan peräti neljännes nepalilaisista työikäisistä miehistä työskentelee ulkomailla, lähinnä Intiassa, Persianlahdella ja Malesiassa.
Minimipalkka Nepalissa on alle 70 Yhdysvaltain dollaria kuussa. Nepalissa on lähes 2 000 ammattiyhdistystä, mutta niiden talouspoliittinen vaikutusvalta on paikallista.
Nepalin vesivoimavarat ovat noin 45 000 MW. Valtavasta potentiaalista huolimatta maa kärsii sähköpulasta, ja esimerkiksi Kathmandussa päivittäiset sähkökatkot ovat pahimmillaan 12-tuntisia.
Viljelykelpoisesta maasta reilusti yli puolet sijaitsee etelässä Terailla, jonka tasaisuus tarjoaa hyvät mahdollisuudet tehomaatalouteen. Vuoristo- ja kukkula-alueella maatalous perustuu yhä perinteiseen työvoimaan, ja tuotannon tehostaminen on maan pinnanmuotojen vuoksi vaikeaa. Maanomistus on harvojen käsissä.
Metsävaroja ei ole teollisesti juuri käytetty, ja polttopuun ja viljelysmaiden tarve sekä laiduntaminen vähentävät metsäpinta-alaa. Lähes 90 prosenttia kotitalouksien energiasta tuotetaan puulla.
Nepalin öljyvarat arvioidaan 50–110 miljoonaksi tonniksi. Maasta on löytynyt huomattavia määriä korkealaatuista lyijy- ja sinkkimalmia sekä magnetiittia sekä kultaa, rautamalmia ja kalkkikiveä. Malminetsintä on toistaiseksi ollut vähäistä, sillä infrastruktuurin heikkouden vuoksi kaivostoiminta ei ole kannattavaa.
Päivitetty 12.5.2010
