Nepal on ollut vuodesta 2006 virallisesti maallinen valtio, kun sitä ennen se oli maailman ainoa hindukuningaskunta. Suurin osa väestöstä, 81 prosenttia, on hinduja, buddhalaisia on 11 prosenttia ja muslimeja 4 prosenttia. Kristittyjä on muutamia kymmeniä tuhansia. Vanhojen luonnonuskontojen perinteitä on sekoittunut valtauskontojen rituaaleihin, ja buddhalaisuus on pitkän rinnakkaiselon aikana saanut vaikutteita hindulaisuudesta.
Vaikka hindujen kastijärjestelmä virallisesti kiellettiin vuonna 1963, se määrittelee edelleen pitkälti ihmisen paikan yhteiskunnassa. Etenkin ylimmät hindukastit tuntuvat pitävän kiinni erityisyydestään ja tavoistaan.
Ylintä kastia ovat brahminit eli pappiskasti. Heidän hallussaan on suuri osa valtion viroista, akateemisista paikoista sekä suurimmista liikeyrityksistä. Perinteisesti brahmineja ohjaavat tarkat käyttäytymissäännöt aamupesusta iltaruokailuun.
Toisiksi ylin kasti on chhetrit, joita on erityisesti armeijassa ja poliisissa. Brahminit ja chhetrit muodostavat hindulaisuuden konservatiivisinta luokkaa. Ylemmät kastit eivät perinteisesti esimerkiksi syö alempikastisten valmistamaa ruokaa eivätkä salli heidän tulla taloonsa.
Kolmanteen hindujen kastiin kuuluvat vaidyat, kauppiasheimot. Näihin luetaan newarit sekä buddhalaiset. Newareissa on sekä buddhalaisia että hinduja. Buddhalaisia ovat esimerkiksi tiibetiläispakolaiset, useat vuoristolaiskansat sekä muut mongolikansat.
Neljäs kastiryhmä ovat sudrat, eli maanviljelijät, maatyöläiset sekä palkkatyöläiset, kuten parturit ja kultasepät. Niin sanottuja koskemattomia ovat likaista työtä tekevät, muun muassa teurastajat, suutarit ja kadunlakaisijat.
Hinduille lehmät ovat pyhiä, eivätkä he syö naudanlihaa. Melkeinpä joka kadulla on jonkinkokoinen temppeli, jonne ihmiset vievät aamuisin lahjatarjottimen ja saavat silloin otsaansa punaisen merkin, tikan. Valkoiset stupat ovat buddhalaisten temppeleitä. Buddhan syntymäpaikka on Lumbinissa, Keski-Nepalissa.
Päivitetty 13.5.2010
