Nepal on Kiinan ja Intian välissä oleva sisämaavaltio. Sen tunnetuin luonnonilmiö on maailman korkein huippu, Sagarmathan eli Mount Everest. Maan korkeuserot vaihtelevat huipun 8 848 metrin ja etelän vain 70 metrin välillä. Maa jaetaan tämän mukaisesti kolmeen hyvin erityyppiseen alueeseen: vuoristoalue pohjoisessa (kuudesosa pinta-alasta), kukkula-alue jonka korkeus on 300–3000 metriä (kaksi kolmasosaa pinta-alasta) ja alankoalue Terai (kuudesosa pinta-alasta).
Vuoristoalue on osa Himalajan vuoristoa ja kattaa koko Nepalin pohjoisimman osan Tiibetin rajaa vasten. Alueella asuu alle kymmenesosa maan väestöstä. Vuoristoalueiden asukkaat ovat pääosaltaan mongoleja, joille jakkihärät ovat tärkeitä ravinnon ja vaatetuksen lähteitä. Vuoristoalueella lämpötila laskee talvisin reilusti pakkasen puolelle, eikä nouse yli 16 celsiusasteen. Vuosittainen sademäärä on noin 550 millimetriä, ja korkeammilla alueilla se sataa lumena. Lumiraja on noin 5 000 metrissä. Nepalin pinta-alasta 15 % on lumen peitossa.
Kukkula-alue on Nepalia tyypillisimmillään. Noin kahden kilometrin korkuisten kukkuloiden välissä on hieman matalampia jokilaaksoja. Kukkula-alue on jo monin paikoin lähes täysin maanviljelyskäytössä, vaikka maasto tekee kaikkien apuvälineiden käyttämisen lähes mahdottomaksi. Alueella asuu enimmäkseen hinduja sekä useita muita etnisiä ryhmiä. Kukkula alueen ilmasto on lauhkea ja lämpötila vaihtelee 0–30 celsiusasteen välillä. Vuosittainen sademäärä on noin 1 500 millimetriä.
Terai-alue eli alatasanko on osa Ganges-joen valuma-aluetta. Nepalin viljelysmaista ja väestöstä noin puolet on Terailla, ja lisää väkeä muuttaa koko ajan. Jäljellä olevat metsät ovat viidakkomaisia, ja alueen kansallispuistoissa elää Bengalin tiikereitä, sarvikuonoja ja norsuja. Terain ilmasto on subtrooppinen ja lämpötila vaihtelee 5–47 celsiusasteen välillä. Vuosittainen sademäärä on 2000–2500 millimetriä.
Kathmandun laakso on 1350 metrin korkeudessa. Laakson alueeseen kuuluvat Kathmandun lisäksi Patanin ja Bhaktapurin kaupungit, jotka olivat ennen omia kuningaskuntiaan. Muita suurimpia Nepalin kaupunkeja ovat Pokhara, Biratnagar, Nepalgunj. Suurimmat joet ovat Himalajalta Gangesiin virtaavat Karnali, Koshi ja Narayani. Monsuunisateet tuovat yli puolet vuoden sademäärästä.
Maan pinta-ala on 147 181 km2, joka vastaa kooltaan Kreikkaa. Koska maa on vuoristoinen, maa-alaa on kuitenkin monin verroin enemmän. Itä–länsi-suunnassa maan pituus on 850 kilometriä, pohjois–etelä-suunnassa pienimmillään 145 kilometriä ja suurimmillaan 241 kilometriä.
