Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Vesi- ja vessahanke Nepalissa: Tarpeet tehdään nyt pellonsyrjän sijaan huusseihin - Suomen suurlähetystö, Kathmandu : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kathmandu

Embassy of Finland, Bishalnagar,
G.P.O. Box 2126 Kathmandu, Nepal
Puh. +977-1-4417 221, 4416 636
S-posti sanomat.kat@formin.fi
Suomi | English | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 1.3.2012 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

Vesi- ja vessahanke Nepalissa: Tarpeet tehdään nyt pellonsyrjän sijaan huusseihin

Juokseva vesi ja vessat ovat vähentäneet sairauksia, minkä lisäksi vedenkantamiselta vapautuneet tunnit voidaan käyttää nyt koulunkäyntiin, kodinhoitoon, monipuolisempaan ruoantuotantoon ja uusiin elinkeinoihin.

Shamanfi Sunwar täyttää vesikanisteriaan. Kuva: Narendra ShresthaShamanfi Sunwar täyttää vesikanisteriaan. Nepal pyrkii vuoteen 2017 mennessä takaamaan veden ja sanitaation koko 26,6-miljoonaiselle väestölleen. Tavoitetta pidetään realistisena.

Shamanfi Sunwar täyttää vesikanisteriaan. Vaikka on kuiva kausi, lähteeseen tuikatusta putkesta lorottaa vettä. Onneksi. Muuten 87-vuotiaan isoäidin pitäisi laskeutua vielä useampi kymmenen korkeusmetriä alemmas mäen juurelle.

Kun 15 litran kannu on täynnä, hän nostaa sen selkäreppuun, asettaa kantohihnan otsalleen ja lähtee lipokkaissaan nousemaan mäen reunaa kiertävää polkua kylälle.

Mutta ei hän valita, päinvastoin. Nykyään hänen tarvitsee tehdä noin tunnin vievä vedenhakumatka vain kerran päivässä, kun vielä viime syksynä vedenhaku saattoi viedä kuusikin tuntia vuorokaudesta.

Nykyään vesi juomiseen ja ruoanlaittoon saadaan nimittäin talojen läheisyyteen vedetyistä yhteisistä hanoista. Vain karjalle ja kasteluun tarkoitettu vesi täytyy edelleen kantaa.

"Se oli kuin ihme"

Shamanfi Sunwarin lisäksi Suomen kehitysyhteistyövaroin valmistuneesta vedenjakelujärjestelmästä hyötyy Thaprekin kunnassa vajaat 1 700 asukasta.

Kun thaprekilaiset kaksi vuotta sitten kuulivat pääsevänsä mukaan hankkeeseen, olivat he toiveikkaita mutta aavistuksen epäileviä. Vastaavanlaisista järjestelmistä oli nimittäin kuultu puhetta jo vuosikymmeniä, mutta ne olivat kariutuneet vuoroin teknisiin ongelmiin tai rahoitukseen.

Vesihana Thaprekin kylässä Keski-Nepalissa. Kuva: Narendra ShresthaThaprekin vedenjakelujärjestelmä on mitoitettu niin, että kullekin asukkaalle riittää keskimäärin 30 litraa vettä vuorokaudessa. Järjestelmän kapasiteettia rajoittaa tarjolla olevan sähkön määrä.

Nyt eräs kukkuloista on valjastettu Thaprekissa ikään kuin vesitornin rungoksi: Vesi pumpataan 370 metriä alempana olevasta lähteestä mäen huipulle asennettuun 10-kuutioiseen jakosäiliöön. Sieltä se juoksutetaan neljään alueelliseen varastosäiliöön ja niistä edelleen 41 yhteiskäytössä olevaan hanaan. Hanoja käyttää 265 taloutta.

”Se oli kuin ihme”, eräs kyläneuvoston jäsen kuvailee tunnelmia, kun ensimmäiset hanat puolisen vuotta sitten saatiin toimimaan.

Vesisäiliö Thaprekissa Keski-Nepalissa. Kuva: Narendra ShresthaJakosäiliö on asennettu hulppeisiin maisemiin Thaprekin kunnan korkeimmalle huipulle 1304 metrin korkeuteen.

”Vesi on erittäin hyvälaatuista: puhdasta ja mautonta.”

Thaprekin kunnan vedenjakelujärjestelmä on osa hanketta, jolla 90 000 keskinepalilaista pääsee juoksevan veden ääreen. Puolet hankkeen tukemista 471 vedenjakelujärjestelmästä on jo valmiina, loput suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.

Vedenjakelun lisäksi hankkeen tavoitteena oli tukea 250 000 alueen ihmisen sanitaatio- ja hygieniatapoja. Tämä tavoite on ylitetty: hyödynsaajia on jo yli 390 000. He ja heidän naapurinsa käyttävät nykyään muun muassa vessaa, jolloin ulosteiden leviämistä ruokaan ja juomaan ei tarvitse pelätä.

Vaikeinta on uusien tapojen "myyminen" paikallisille

Kehitysjargonissa puhutaan hankkeiden ”vaikuttavuudesta” ja ”omistajuudesta”, joiden toteuduttua tavoitellut hyödyt vasta kokonaisuudessaan reaalistuvat.

Kuka maksaa?

Hankkeen kokonaisbudjetti vuosina 2008–2012 on 14,6 miljoonaa euroa. (Jutussa kuvatun vedenjakelujärjestelmän kustannukset ovat noin 118 000 euroa.)

  • Suomen osuus kustannuksista on 44 prosenttia.
  • Nepalin valtion osuus on 22 prosenttia, minkä lisäksi lääni ja kunta maksavat 8 prosenttia.
  • Loput 26 prosenttia kokonaisbudjetista jää vedestä ja sanitaatiosta hyötyvän yhteisön hoidettavaksi. Tästä 1 prosenttia on rahallista panosta, 25 prosenttia työpanosta kuten maaston raivaamista ja putken upottamista.

Taloudet maksavat 2 euron kuukausittaisen hoitomaksun, jolla katetaan ylläpitokustannuksia.

Yleiskielellä tämä tarkoittaa, että uudenlaiset tavat – että puskat ja pellot eivät ole vessoja ja että järjestelmät tarvitsevat osaavaa huoltoa – todella omaksutaan ja vastaanotetaan.

Hankkeen tekninen neuvonantaja Markus Tuukkanen käyttää mieluusti sanaa ”myyminen”.

”Olemme täällä uudenlaisen ajattelu- ja toimintatavan myyntimiehiä. Asiakkaina meillä ovat viranomaiset eri tasoilla, suunnittelijat, urakoitsijat ja tietysti myös veden ja vessojen käyttäjät”, hän kuvailee.

Sanitaation osalta into ja omistajuus on Tuukkasen mukaan saavutettu, mutta vesihuollossa on vielä parannettavaa.

”Sanitaatiossa tämä hanke on ehdottomasti Nepalin paras ja näitä oppejamme on siirretty kansallisiin strategioihin ja toimintaohjeisiin ja sitä kautta ne leviävät kansalliseksi tavaksi toimia.”

Kangaspuut Thaprekin kylässä. Kuva: Narendra ShresthaVedenkantamislta vapautuneella ajalla thaprekilaiset naiset opettelevat kutomaan. Kolmen kuukauden kurssin jälkeen he voivat ryhtyä myymään tekemiään kankaita ja mattoja.

Vatsasairaudet ovat vähentyneet

Vaikka vedenkantamisesta ei täysin ole päästy, parannus entiseen on merkittävä: Thaprekin naisten yhdistys kertoo, että vatsasairauksia on nykyään paljon entistä vähemmän. Lisäksi lapset ja heidän vaatteensa ovat puhtaampia.

Nepalin vesisektori

  • Vesisektori on Suomen ja Nepalin välisen kehitysyhteistyön suurin osa-alue.
  • Vuonna 2011 Suomen tuki vesisektorille oli noin 6 miljoonaa euroa.
  • Suomi on suurin avunantaja Nepalin maaseudun vesisektorilla.

Koska vedenhakuun tarvitta aika on romahtanut, lapsilla – jotka ennen aloittivat vedenkantamisen noin kymmenen vuoden iässä – on nyt paremmat edellytykset koulunkäyntiin ja läksyjentekoon. Aikuiset voivat sen sijaan panostaa enemmän kodinhoitoon, monipuolisempaan ruoantuotantoon ja uusiin elinkeinoihin.

Lisäksi nyt, kun vessoja on kyläkoulussa entisen yhden sijaan useita, tyttöjen koulunkäynti ja naisopettajien työnteko kuukautisten aikana helpottuu.

Lauri Haapanen
Kuvat: Narendra Shrestha

Vettä ja vessoja kaikille

Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal (RWSSP-WN) -hankkeen tavoitteena 90 000 ihmistä pääsee vedenjakelun piiriin. Lisäksi vessavalistustoiminnan tuloksena ihmiset siirtyvät rakentamaan itselleen vessoja. Hankkeessa huomioidaan kaikkien kastien ja kastittomien yhtäläinen oikeus veteen.

Hankkeessa on tuettu jo 471 vedenjakelujärjestelmän rakentamista.

  • Hyödynsaajista noin puolet saavutetaan jutussa kuvaillun kaltaisella ns. Lift Schemellä eli pumppausta vaativalla järjestelmällä.
  • Toinen vaihtoehto on ns. Gravity Scheme eli painovoimainen järjestelmä, jossa vesilähde on hanoja ylempänä eli vesi tulee hanaan putkea pitkin omalla paineellaan.
  • Lisäksi hankkeen puitteissa on tuettu sadevedenkeräysjärjestelmien ja käsipumppukaivojen rakentamista tasankoalueille.
Paikalliset osallistuvat vesiputken kaivamiseen Thaprekissa Keski-Nepalissa. Kuva: Markus TuukkanenPaikalliset ovat "maksaneet" valtaosan 26 prosentin kustannusosuudestaan työnteolla. Kuva: Markus Tuukkanen

Vesihuollon lisäksi kaikkia hankkeen toteutusalueella asuvia ihmisiä kannustetaan lopettamaan metsien ja peltojen käyttäminen tarpeidentekoon ja rakentamaan itselleen vessat. Vessojen viemäri johtaa vessan viereen kaivettuun imeytyskaivoon, josta neste imeytyy maaperään ja kiinteämpi jätös aika ajoin tyhjennetään.

Hankkeen tehtävänä on myös vaikuttaa kansallisten toimintatapojen ja ohjeistusten tekemisessä.

Hankkeen teknisenä konsulttina toimii Ramboll Finland.

 

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 4.4.2012


© Suomen suurlähetystö, Kathmandu | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot